Metakka - mediataitoja oppimaan

Uutisoppitunnin rakenne

Uutisoppitunnin rakenne

Tämä uutisoppitunnin kaava soveltuu sekä verkkolehtiryhmille että tv-uutisryhmille

  1. Alkukeskustelu ja pohjustus
  2. Uutisen rakenne, uutinen lajityyppinä ja uutiskriteerit
  3. Uutiskysymykset
  4. Näkökulma-ajattelu
  5. Kuvat (aiheet, kuvakoot, tekstin ja kuvan suhde)
  6. Kuvausharjoituksia
  7. Lyhyitä tehtäviä (pistetyöskentely)

 

1. Pohjustus

Alussa keskustellaan lyhyesti siitä, kuka seuraa uutisia, mitä uutiset oikeastaan pitävät sisällään, ja missä kaikkialla uutisia voi nähdä tai kuulla. Samalla voidaan pohtia, miten uutinen eroaa muista tekstilajeista, mihin uutista tarvitaan, millaiset uutiset ovat koululaisille kiinnostavia ja miksi jne. Tehdään tutuksi uutisiin liittyviä termejä, kuten otsikko, kuvateksti, ingressi jne. Oppilaiden kanssa voi myös keskustella siitä, miten uutisjuttu oikeastaan syntyy ja mistä tieto hankitaan uutiseen. Materiaalina alun keskustelussa voi käyttää esimerkiksi päivän sanomalehden aukeamaa, josta etsitään uutisia ja käydään läpi niiden rakennetta. TV-uutisia tekevälle ryhmälle voi näyttää myös oppilaiden tekemiä uutisjuttuja, joita löytyy esimerkiksi Ylen A-tuubin Mun uutisista.

Pohjustusvaiheessa voi olla tarpeen esitellä työskentelytapa kaikille. Oppilaiden kanssa käydään läpi uutisryhmäläisten roolijako ja eri roolien tehtävät. Apuna voi käyttää seinille kiinnitettäviä muistilappuja.

”Ideasta jutuksi" - Jutuntekoprosessi toimittajan kertomana

2. Uutisen rakenne, uutinen lajityyppinä ja uutiskriteerit

Uutisen rakenteesta oppilaiden on tärkeää tietää se, että uutisessa tärkeimmät asiat tulevat alkuun. Uutisen rakenne on siten kuin kärjellään seisova kolmio. Esimerkiksi lehtiuutisessa otsikko kertoo jo tärkeimmän yhdessä ingressin kanssa. Muut uutista selventävät taustatiedot tulevat jutun loppuun. Voidaan helposti verrata uutista esimerkiksi tarinaan tai vitsiin, joissa tärkein ja ratkaisevin tieto tulee lopussa. Vaikka tv-uutisissa otsikko ja ingressi eivät ole siinä määrin keskeisiä kuin lehtiuutisissa, opetellaan myös tv-uutisoppitunnilla nämä käsitteet, sillä osa luokan oppilaista voi samaan aikaan kirjoittaa pieniä nettiuutisia. Uutinen lajityyppinä on siis omanlaisensa teksti.

Uutiskriteerit ovat Galtungin ja Rugen (1965) mukaan: kielteisyys, tuoreus, läheisyys, yhdenmukaisuus, selkeys, odottamattomuus, superlatiivisuus, relevanssi, henkilöitävyys, eliittihenkilöt, edustavuus ja faktisuus. Koulu-uutisten kohdalla esimerkiksi kielteisyys ei ehkä ole olennainen uutiskriteeri, koska tavoitellaan lasten uutisia ja mukavia uutisaiheita. Koulu-uutiskriteereitä voisivatkin olla se, että uutinen koskee läheisesti lapsia, on ajankohtainen, mielellään toiminnallinen ja kuvauksellinen sekä ehkä enemmän reportaasimainen selostus kuin tarkkarajainen ja lyhytsanainen sähkeuutinen.

Uutiskriteerit (pdf)

3. Uutiskysymykset

Uutiskysymykset ovat: kuka, mitä, missä, milloin, miksi, miten. Uutiskysymyksiä voi käsitellä uutisoppitunnilla monella tapaa. Kysymykset voi kiinnittää laminoiduilla lapuilla luokan seinälle, jotta ne ovat koko ajan kaikkien nähtävissä (tulostettavat uutiskysymykset tästä). Alkuun on hyvä yleisesti käydä esimerkkiuutisen kautta kysymykset läpi ja sitten antaa oppilaiden tehdä aiheeseen liittyviä harjoituksia. Oppimateriaalina voidaan käyttää esimerkiksi sanomalehdistä leikattuja pikku-uutisia sekä muiden koulujen tekemiä koulu-uutisjuttuja, joita löydät tämän sivuston etusivulta tai esimerkiksi Ylen A-tuubin Mun uutisista. Oppilaat voivat etsiä vastauksia valmiista uutisista tai keksiä omia uutisiaan, joissa vastataan uutiskysymyksiin.

Uutiskysymystehtäviä

4. Näkökulma

Näkökulman valinta on tärkeä uutisjutun tekemisen vaihe ja siitä on hyvä kertoa oppilaille esimerkkien kautta. Jutun aiheena voi olla vaikkapa kouluruoka ja näkökulmana oppilaiden suosikkiruuat, biojätteen määrä tai ruuan valmistaminen koulun keittiössä. Näkökulman valinta ratkaisee myös sen, ketä tai keitä on haastateltava juttua varten. Näkökulman valinnalla voi uutiseen tuoda omaa näkemystään asiasta, vaikka uutisjutut periaatteessa ovatkin sävyltään neutraaleja. Medialukutaidon kannalta tärkeä asia on oivaltaa, että uutiset koostuvat aina toimittajan tekemistä valinnoista. Kun oppilaiden kanssa uutisoppitunnilla katsellaan ja luetaan uutisjuttuja, voidaan keskustella esimerkiksi siitä, keitä toimittaja on valinnut juttuunsa haastateltaviksi ja keiden muiden kommentit saattaisivat olla kiinnostavia.

5. Kuvat

Kuvat ovat olennainen osa uutisen rakennetta, oli kyse sitten kirjoitetusta uutisesta tai tv-uutisista. Uutisoppitunnilla kuvia voidaan käsitellä monella tapaa. Tärkeitä esille tuotavia asioita ovat kuvien aiheet, kuvakulmat ja kuvakoot.

Kuvien aiheiden pitää luonnollisesti olla olennaisia uutisen sisällön kannalta. Itse uutisaihetta mietittäessä, kannattaa myös pitää mielessä, onko uutinen kuvauksellinen eli saako sitä helposti visualisoitua. Uutisoppitunnilla voidaan tarkastella valmiita uutisjuttuja ja pohtia, miten niitä on kuvitettu. Jos esimerkiksi tv-uutisjutun aiheena on koulun liikuntatilat, voidaan katsoa millaisia liikuntapaikkoja kuvissa näkyy, mitä tiloissa tehdään, mitkä asiat korostuvat, millaisia asioita näkyy yleiskuvassa ja mitä on valittu lähikuviin. Kiinnostavaa voi olla pohtia, mitä ei kuvissa esiinny. Myös tekstin ja kuvan suhteeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Voidaan tarkastella, miten otsikko ja kuva toimivat yhdessä tai miten kuvateksti tukee kuvan välittämää viestiä.

Valmiita kuvia tarkasteltaessa voidaan huomio kiinnittää myös kuvakokoihin ja kuvakulmiin. Uutisoppitunnilla on hyvä käydä eri kuvakoot läpi esimerkkikuvin. Myös erilaisia kuvakulmia voidaan katsoa valmiista kuvamateriaalista. Sekä kuvakokojen että kuvakulmien monipuolisuuteen kannattaa kannustaa kameraharjoituksia tehtäessä.

Lisämateriaalia kuvakokoihin ja kuvakulmiin löydät esimerkiksi Mediakompassin tai Mediametkan sivustoilta.

Kuvatehtäviä
Linkkejä kuvapankkeihin

6. Kameraharjoitukset

Uutisoppitunnin toinen osio koostuu kameraharjoituksista. Verkkouutisia tehtäessä tutustutaan ensin lyhyesti digitaalikameraan ja sen käyttöön. Sitten jaetaan oppilaat pieniin ryhmiin ja annetaan heille tehtäväksi ottaa pieni kuvasarja esimerkiksi aiheesta ”koulun esittely”. Oppilaita kannattaa ohjeistaa pohtimaan aihettaan eri näkökulmista ja ottamaan erikokoisia kuvia ja käyttämään rohkeasti eri kuvakulmia. Tv-uutisia tehtäessä tutustutaan aluksi videokameran ja mahdollisen mikrofonin käyttöön. Tärkeitä asioita kuvaamisessa ovat mm. jalustan käyttö, zoomin käytön minimointi, erikokoisten kuvien ottaminen, panoroinnin ja tilttauksen merkitys.

Sitten ryhmät saavat kuvaustehtävän, joka voi olla jokin omaan kouluun liittyvä pieni juttuaihe, esimerkiksi ”otetaan selvää, käyttävätkö koulumme oppilaat heijastimia”. Ryhmän tehtävänä on kuvata 4-5 erilaista pätkää, joissa he esittelevät aihettaan mahdollisimman mielenkiintoisella tavalla. TV-uutisryhmää voidaan pyytää myös kuvaamaan pieni aiheeseen liittyvä haastattelu (1-2 kysymystä). Lisää kameraharjoitusvinkkejä täältä

netti_051

Koska tavoitteena on harjoitella kuvaamista, ei tarkempia ohjeita oppilasryhmille tässä vaiheessa anneta, ainoastaan pyydetään kuvaamaan tietty määrä otoksia ja käyttämään erikokoista kuvaa. Kun ryhmät sitten ovat saaneet tehtävän tehdyksi, tuodaan kuvamateriaali tietokoneelle ja katsotaan kuvapätkät yhdessä videotykiltä tai televisiosta. Tässä vaiheessa otoksia ei editoida, mutta oppilailta kysellään, mitä pätkiä he itse pitävät onnistuneina ja millaista työstöä otokset vaatisivat, jos niistä koostettaisiin valmis juttu. Kiinnitetään huomiota hyviin oivalluksiin ja tehtävänannossa kehotettuihin erilaisiin kuvakokoihin ja -kulmiin. Lopuksi kootaan kokemusten pohjalta yhteisesti ohjeet kuvaajille varsinaisia työskentelypäiviä varten (valmiita kuvausohjeita TV-uutisiin ja verkkolehteen). Opettaja voi johdatella keskustelua niin, että ainakin perusasiat kuvaamiseen liittyen tulevat kirjatuiksi ylös.

Luokassa puretaan otokset ja katsotaan ne yhdessä (ei editoida). Kiinnitetään huomiota kuvakulmiin, kuvakokoihin sekä kameran liikkeisiin. Mietitään, millaisia kuvausohjeita voisi antaa kaikille kuvaajille äskeisen harjoituksen perustella seuraavan viikon työskentelyä varten. Kirjataan ajatukset ylös.

7. Pistetehtäviä

Jos oppitunnin päätteeksi jää aikaa, voidaan tehdä vielä erilaisia tehtäviä opitun kertaamiseksi. Yksi mukava ja toimivaksi havaittu työskentelymalli on pistetyöskentely, jolloin oppilaat jaetaan pienempiin ryhmiin ja he kiertävät tehtäväpisteeltä toiselle. Sopiva aika yhtä pistetehtävää kohden on 7-10 minuuttia. Lopuksi kannattaa varata vielä aikaa tehtävien purkuun ja palautteen antamiseen.

Ideoita pistetehtäviin

Tehtäviä uutisoppitunnille